Valotaide ja menneiden muistot värittävät elämää Kruunuvuorenrannassa

Kruunuvuorenrannassa uusi ja vanha Helsinki yhdistyvät. Asuinalueena kaupunginosa on niin tuore, että se sai nykyisen nimensä vasta vajaa 20 vuotta sitten. Menneinä vuosina Tahvonlahtena (ruots. Stansvik) tunnetulla alueella on eletty hienostunutta huvila- ja kartanoelämää sekä rehkitty öljysatamassa.

Uusi kaupungiosa jakautuu yhdeksään kaava-alueeseen, joista Saracon Julia-hanke sijoittuu Haakoninlahteen, aivan Katajanokkaa vastapäätä. Se on kaavoitettu Kruunuvuorenrannan tiheimmin asutuksi alueeksi, jonne tulee aukioita, yhteispihoja ja vehreä rantabulevardi palveluineen. Haakoninlahteen rakennetaan myöhemmin myös peruskoulu, liikuntahalli ja päiväkoti.

Öljysatamahistoria näkyy valotaiteessa

Metsäisen ja kallioisen Kruuvuorenrannan muuttaminen asuinalueeksi ei ole uusi ajatus. Idea alueen asuttamisesta sisältyi jo Eliel Saarisen ja Bertel Jungin asemakaavaehdotukseen vuodelta 1918. Toimeen ei toki ryhdytty samantien: Saarisen ja Jungin kaavaehdotuksen jälkeen aluetta hallitsi lähes 90 vuoden ajan öljysatama. Nyt sataman rakennukset on enimmäkseen purettu ja maa puhdistettu. Vanhaan öljysäiliöön rakennettu valo- ja maisemateos Öljysäiliö 468 on kumarrus menneelle, mutta myös tulevalle.

Kuva: ”Öljysäiliö 468” / Timo Newton-Syms

Kruunuvuorenrantaa ei turhaan kutsuta valon kaupunginosaksi, sillä valosuunnitteluun on alueella kiinnitetty erityistä huomiota. Valotaide ja -suunnittelu tekevät Kruunuvuorenrannasta yhtenäiseen valaistussuunnitelmaan perustuvan maisemataideteoksen, jota voi ihailla kantakaupungista, mereltä ja lähisaarilta. Miksei myös omasta ikkunasta, sillä Julian kotikortteli on osa tätä valolla ja varjolla maalattua suurteosta.

Mennyt aika on läsnä katujen nimissä

Öljysataman lisäksi Kruunuvuorenranta tunnetaan upeista pitsihuviloistaan. Vielä sata vuotta sitten vauras kaupunkiväki patsasteli huolettomana hoidetuilla pihoillaan ja kestitsi seurapiirejä. Ajat muuttuivat ja kuluneiden vuosikymmenten aikana koristeelliset kesäasunnot ovat hiljalleen ränsistyneet tonteilleen. Luontoretkellä saatat törmätä kivikasaan, joka joskus oli koristeellisen hienostohuvilan kivijalka.

Kuva: ”Kruunuvuorenranta” / Jumilla

Kruunuvuorenrannan historia niveltyy erottamattomasti yhteen alueen kartanoiden historian kanssa. Nämä yhteydet ovat näkyvästi läsnä alueen nimistössä, jossa esiintyy esimerkiksi kartanotilojen vanhojen omistajien nimiä. Stansvikin kartanopuistossa käyskennellessä ja katujen nimiä tutkailemalla on helppo uppoutua kaupunginosan polveilevaan menneisyyteen. Keitä olivat Lorentz ja Gunilla?

Öljysäiliö 468 –valotaideteoksessa on syksyllä avoimet ovet kolmena viikonloppuna, 21.-22.9., 28.-29.9. ja 5.-6.10. klo 18-21. Lähde tutustumaan uuteen kotiseutuusi ja tee retki Kruunuvuorenrantaan! Keräile nälkää kävelyllä kartanopuistoissa ja piipahda Ravintola Stansvikin sunnuntaibrunssilla.